Suomen hallitus puolestaan suosittaa laajentamista satamien turvallisuusselvityksissä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisena taisteluna, mutta Suomessa toimivien suurimmat satamatoimijat vastaanottivat uudistuksen kustannussyihin liittyvillä perustein. Lakimuutos merkitsisi henkilöille, joilla on pääsy kriittisiin tietoihin satamien infrastruktuurista, perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemisen. Harmaan talouden selvitysyksikön uudessa tutkimuksessa esiteltyn mukaan Suomessa toimii noin 2 000 yritystä, joilla on järjestäytyneeseen rikollisuuteen sidoksia, mikä ylitteekin korostaa turvallisuustoimien olevan kussakin logistiikkakeskuksessa oleellisissa. Vastustus kertoo laajemmasta jännitteestä turvallisuuden vahvistamisen ja liiketoiminnan kustannustehokkuuden välillä.
Satamien turvallisuusselvitysten laajentaminen hallituksen prioriteettina
Suomen hallituksella on ehdottanut turvallisuusselvityslain laajentamista siten, että perusmuotoinen turvallisuusselvitys voitaisiin jatkossa tehdä henkilöistä, joilla pääsy kriittiseen tai salassa pidettävään tietoon infrastruktuurista[1]. Erityisesti ulkomaanliikenteen satamissa näistä selvityksistä tulisi pakollisia tietyille työntekijäryhmille, joilla pääsy kriittiseen tietoon[1].
Oikeusministerin näkemys turvallisuustarpeista
Oikeusministeri Leena Meri on korostanut merikuljetusten ja satamien merkitystä yhteiskunnan toimintavarmuudelle. “Satamien ja merikuljetusten turvallisuus on yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta aivan välttämätöntä ja niiden toiminta on varmistettava myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa,” Meri toteaa[1]. Nykyisessä turvallisuusympäristössä on hänen mukaansa erittäin tärkeää ottaa käyttöön erilaisia keinoja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden vahvistamiseksi ja rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Satamien rooli laittomassa toiminnassa
Satamien erityinen arvo on saattanut pelottaa niinkin valtiolliset liikkeet kuin ei-valtiollisetkin tekijät vaatiakseen niitä useisiin eriäviin laittomiin tarkoituksiin[1]. Organisoidut rikollisyhteisöt tekemällä satamista hyödyntävät yksityisesti satamia huumausaineiden, aseiden ja ihmisten salakuljettelussa[1]. Europolin mukaan Euroopan suurten satamien järjestyneiden rikollisyhteisöjen aktiivisuus on hiertynyt[1]. Sateet ovat muodostaneet myös valtiollisen tekijän kiinnostavaa vakoilukohtaa niiden sisältämän matkustaja- ja logistiikkadatan vuoksi.
Turvallisuustoimet osana laajempaa lakiuudistusta
Turvallisuusselvityksiä koskeva ehdossaan oikeusministeriöllä on suunniteltu osana sisäministeriön valmistelemassa lakiesityksessä suojaaminen yhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille[1]. Uudistuksella tuo EU:lle kansainvälisen oikeuden alaisuudessa EU:lle antamassa direktiivissä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä eli vastustuskyvystä EU:n kansalliseen lainsäädäntöön[1]. Lakihankkeella tehdään kirjautuminen hallitusohjelmasta siitä, että vahvistetaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Järjestäytyneen rikollisuuden laajuus suomalaisessa yrityskentässä
Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) viimeisin raportti mukaan Suomessa toimii liki 2 000 yhtiötä, joiden vastuuhenkilöillä on ensisijaisesti suora yhteydenpito järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai jotka ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä[2]. Selvitys valmistui yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa.
Kriittisillä toimialoilla toimivat riskiyritykset
Tutkimuksessa arvioitiin järjestyneeseen rikollisuuteen sidottuihin yrityksiin myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi luokiteltuihin toimialoihin. Yhteensän näillä toimialoilla on noin 130 riskiyritystä esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden saralla[2]. Tämä on erityisesti inhimisturvallista, koska kriittisillä toimialoilla toimivat yritykset saattavat uhata yhteiskunnan toimivuuden häiriötilanteissa.
Järjestäytyneiden rikollisryhmien aiheuttama verovaje
HTSY:n raportin mukaan järjestyneen rikollisuuteen kytäytymisten yritykset toimintaansa järjesteltyjen rikollisten tavoilta aiheuttavat vuosittain noin 40 miljoonan euron verotavan[2][4]. Verohaito pitää arvoltaan lähellä noin 65 miljoonaa euroa, niistä arviolta n. 25 miljoona on jo tutkitu yhdistymissääntelyn mukaan verolupauksista ja arviolta noin 40 miljoonaan on silti ennestään salataan piilotettua[4]. Kokonaisuudessaan näille yrityille vuonna 2022 ollut oli liikevaihtoa n. 1,5 miljardia euroa ja varallisuutta pääomatilille taseissa n. 350 miljoonan euron edestä[4].
Traficomin rooli satamien turvallisuuden valvonnassa
Suomessa Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin vastuulle kuuluu satamien turvallisuuteen liittyvä valvonnan ja hyväksynnöistä vastaaminen. Traficomin toimintoihin kuuluvat satamarakenteiden ja satamien turva-arvioinnin laadinta sekä sataman turvatoimialueen rajojen ja turvasuunnitelmien hyväksyminen[3].
Kansainväliset turvasäännökset satamissa
Satamien ja satamarakenteen turvatoimet ovat perustuvia kansainvälisen SOLAS-yleissopimuksen säännöistä ja näiden yhteydessä tehtyistä ISPS-sääntöstöistä[3]. Näiden sääntöjen sisällöstä on toimeenpantava EU-jäsenvaltioissa turvatoimiasetuksella sekä kansallisesti osa aluksista ja näitä palvelevista satamista turvatoimesta antamalla lailla[3].
Turvallisuushenkilöstön hyväksyntäprosessi
Traficom vahvistaa sataman turvapäällikön ja muun keskeisimmän turvahenkilöstön sataman esittämän esityksen ja turvallisuusselvityksen perusteella[3]. Hyväksynnän yhtenä edellytyksenä on hyväksyttävän henkilön turvallisuusselvitys, jonka Suojelupoliisi (Supo) toteuttaa[3].
Kustannukset satamien turvallisuuden parantamisen esteenä
Parantaminen Satamien turvallisuutta koskee runsaaseen kustannukseen, joka on noussut esteeksi laajempiin turvallisuustoimiin. Vieraina erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen vaatisi merkittäviä lisäinvestointeja henkilöstöön, teknologiaan ja valvontaan.
Ruotsin tilanteen varoittava esimerkki
Ruotsissa toimittuneen rikollisuuden on arvioitu aiheuttavan yrityksille suoraan ja epäsuoraan kustannuksia noin 9 miljardia euroa[6]. Ruotsin poliisiviranomaisten arvion mukaan rikollisen talouden voitot ovat 10-15 miljardia euroa vuodessa[4]. Suomessa vastaavien kytköksellisten yritysten liikevaihto on 1,5 miljardia euroa, mikä osoittaa, että Suomessa tilanne ei ole vielä yhtä vakava, mutta kehityssuunta on huolestuttava[6].
Turvallisuusinvestointien tasapaino
Satama-alan toimijat ovat tunnustavasti tarpeen tasapainoilemassa turvallisuusinvestointien ja liiketoiminnan kilpailukyvyn välillä. Lisäturva-toimet kaksinkertaistavat kustannukset, jotka saattavat heikentää satamien kilpailukykyä kansainvälistä markkinaa myötäilevällä alueella.
Järjestäytynyt rikollisuus yhteiskunnan rakenteissa
Järjestäytynyt rikollisryhmätoiminta on kehittynyt aina ammattimaisemmaksi, ja ne halusivat hyödyntää laillisia liiketoimintarakenteita maksimoimaan sekä taloudellisia että muuta toiminnasta saatavia hyötyjä[4].
Rikollisten toimintamallit yrityksissä
Rikollisryhmät ovat käyttäneet laillista yrittämistä muun muassa rikollisesta toiminnasta saadusta varojen alkuperän häivyttämiseksi, voiton tuottamiseksi, petosten asiakirjojen tekemiseksi sekä laittoman toiminnan huoltoon ja salausmaan[4]. Rikollisryhmiä on myös perustettu uusia yrityksiä tai hankittu jo toimivia yrityksiä toimintansa kulissiksi[4].
Soluttautuminen yhteiskunnan rakenteisiin
Ruotsin rikostorjuntaneuvoston raportin mukaan järjestäytynyt rikollisuus pyrki edelleen laajemmassa määrin hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia[8]. Hankkimalla apureita tai soluttamalla verkostonsa jäseniä järjestäytyneen yhteiskunnan toimintoihin rikolliset pyrkivät saalistamaan yhteisiä verorahoja tai luomaan rikolliselle toiminnalleen lailliset kulissit[8].
Viranomaisten toimet järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi
Järjestyksellinen rikollisuuden torjuntakin on yksi Petteri Orpon hallituksen keskeisimmistä painopisteaiheista[6]. Päivitellyt on hallitus säännöstellyt strategiansa voimistamalla toimenpiteitä verkostoituneiden rikollisten estämiseksi.
Turvallisuusselvitysten merkitys
Turvallisuusselvitysten laskemista käytännössä määräätään turvallisuusselvityslaissa[5]. Turvallisuusselvitysten välityksellä on tarkoitus estää rikollisten sisääntulut rikoksellisiin toimintoihin ja infrastruktuuriin, yms. satamiin. Selvityksen laatimiseen tarvitaan paljon rahaa ja kellekään.
Viranomaisten yhteistyö
Rikollisuuden järjestäytymistä vastaan toimimiseksi tulee tarvita laajaa yhteistoimintaa toiminoiden viranomaisten välillä. Keskusrikospoliisi, Verohallinto, Tulli ja muut viranomaiset ohjeltavat yhteistoimintaa tutkimaan ja torjumaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa.
Tulevaisuuden näkymät satamien turvallisuudessa
Täydentävä Turvallisuusselvitykset on yhden laajemman kulkutahtia, mikäli kriittisessä infrastruktuurissa suojavaikutusta puolustetaan niin pitkäksi ajanjaksoykseen kuin EU-n stable tasapainotustason kustannustehokkuus vastaa turvallisuuden kanssa.
Teknologiset ratkaisut
Tulevaisuudessa teknologian kehitys voi olla kustannustehokkaampia ratkaisuja satamien turvallisuuden parantamiseen. Tekoäly, automaattinen valvonta ja edistyneet tunnistusjärjestelmät voivat parantaa turvallisuustoimia ilman tarkoituksenmukaisia lisäkustannuksia.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö on tarpeen järjestäytyn rikollisuuden torjunnassa, koska rikolliset verkostot toimivat yli rajojen. EU:n tasolla tapahtuva yhteistyö ja tiedonvaihto ovat keskeisessä roolissa satamien turvallisuuden parantamisessa.
Johtopäätökset
Suomen rannikon satamien turvallisuuden kehittäminen ja säästämön rikollisuuden kitkeminen ovat kriittisiä sillä, että yhteiskunta oleisi turvallinen. Yhdessä on kuitenkin väliöllä myös toimien kustannusvaikutukset sekä varmistettava, etteivät ne kohtuuttomasti haittaa satamien kilpailukykyä.
Suomessakin järjestäytymättömältä rikollisuudesta ei käytännössä tähän asti vielä ole vielä niin vakava asenne kuin Ruotsissa, mutta ennaltaehkäisevälle toimelle on aikaa kyetä antamaan tarpeen sellaisena siis.
Turvallisuusselvitykset laajennettavan satamille on yhden askeron oikeaan suuntaan, mutta siihen lisäksi tarvitaan muita toimia ja tiiviit yhteistyöt niiden eri viranomaisten välillä.
Hallituksen esitys turvallisuusselvityslain laajentamisesta osuu ajallisesti kriittiseen hetkeen, jolloin järjestyneen rikollisuuden uhka kasvaa myös Suomessa. Vaikka toimenpiteet maksavat puhtaaksi, niiden vilpit yhteiskunnan turvallisuudelle sekä taloudelle ovat varmasti keskimäärin paljon suuremmat pitkällä aikajänteellä.
FAQ: Turvallisuusselvitykset ja järjestäytynyt rikollisuus satamissa
1. Miksi satamien turvallisuus on erityisen tärkeää?
Satamat ovat kriittistä infrastruktuuria, kautta jolloin kulkeutuu liikkeelle suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista. Ne ovat houkuttelevia targetteja niin järjestäytyneelle rikollisuudellekin valtiollisille toimijoille. Satamien kautta kuljetaan yleensä huumausaineita, aseita ja tapahtuu ihmissalakuljetusta, joten niiden turvallisuus on levinnyt koko yhteiskunnan turvallisuudeksi.
2. Mitä turvallisuusselvitys käytännössä tarkoittaa?
Turvallisuusselvitys on toimi, jossa viranomaisto katselee henkilön takuuhenkiin, kuten rikosrekisteri ja muiden viranomaistiedot, jonka puulessa-arvioineensa henkilöön kuuluvat toimehikaissa sukuun arvosanamainen luotettavuutta. Suomessa suosittujankäykät teetän Suojelupoliissi. Valmistuksettä rajoittaa määrityksettään se pitis, kun sen kaks perustyy on rätyt ryviönnosta riittoaa, jos ase tepsa se johtta on.
3. Kuinka laajaa järjestäytyneen rikollisuuden toiminta on Suomen yrityksissä?
Harmaan talouden selvitysyksikön tutkimuksen kritiikkiin vastaavan asiakirjassa todetaan Suomessa olleen runsaat 2 000 yritystä, jotka ovat kiinni järjestyneeseen rikollisuuteen. Niiden yhteenvetollisesti yritysten liikevaihto on runsaat 1,5 miljardia euroa ja niitä syödään vuosittain noin 40 miljoonan euron verovajeen.
4. Miten järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää satamia ja yrityksiä?
Järjestetty rikollisuus vaatii yrityksiä ja satamia useimmista reunailevalta tieltä: rahanpesu, häivyttäminen pääomakin laitosta vastaan syyllisyyden tekeminen laitonta toimintaa hoitettavaksi. Salakuljetus ja muut logistiikallisesti laitonta rikollista keskiläjiä ovat todella houkuttelevia muista lajeista.
5. Mitä kustannuksia turvallisuusselvitysten laajentaminen aiheuttaisi satamille?
Laajentaminen turvallisuusselvityksissä olisi aiheuttaisi kustannuksellisia kuluja selvitysten laatimisesta, mahdollisesti nopeampia rekrytointivaiheita ja lisää hallinnollista työtä. Samaan aikaan se voisi vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen kriittisiin tehtäviin. Julkisesti saatavia tarkkoja kustannusarvioita ei ole, mutta on kyse merkittävistä summista varsinkin suurissa satamissa, joissa on satoja tai tuhannet työntekijät.
